Blogi julkaistu 1.10.2019 T&T -lehdessä
Mitä jos tuotantoprosessi toimisikin ihan kunnolla? Miksi prosessin toiminta ei ole optimaalinen? Omassa työssäni pistää ajattelemaan miten paljon mahdollisuuksia prosessien tehokkuudessa on hyödyntämättä, kun asiakkaan kanssa tekemissämme projekteissa tulokset näyttävät kerta toisensa jälkeen jopa kymmenien prosenttien parannuksia eri tulosmittareissa.
Prosessiteollisuus on merkittävä toimiala Suomessa. Metsäteollisuus ja kemianteollisuus ovat jo kauan olleet kolmen suurimman vientialan joukossa kärkisijan vaihdellessa. Myös työllistäjänä prosessiteollisuus on hyvin suuri. Suomen kilpailukyvyn kannalta ei ole siis pieni asia, kuinka hyvin tuotantolaitoksemme toimivat. Tehokkuus on myös ympäristön suojelua.
Tuotannon optimointi on järkevä tapa toimia
Jos prosessi tai sen osa toimii ja pysyy tuotannon osalta hallinnassa, niin useinkaan ei tunnisteta potentiaalia, miten paljon paremmin se voisi tosiasiassa toimia. Prosessiteollisuuden tehokkuuden parantamiseksi tuotannon prosessien hallintaa on optimoitava. Muutokset tuotannossa, kuten katkot, lajinvaihdot ja startit sekä tavallisen ajotilanteen hallinta, muodostavat tehokkuuden optimointitarpeen.
Jokainen kilpailuun osallistuva formula-autokin viritetään kisakuntoon. Lukuisia kertoja enemmän maksavaa tuotantolaitosta ei välttämättä muisteta vastaavasti kuitenkaan virittää.
Välillä tuntuu, että tuotantoprosessin automaatio on jäänyt suurelta osin optimoimatta kalliiden investointien jälkeen, tai optimointi on tehty kiireellä aikataulujen ollessa hyvin tiukilla.
Kaikki on tietenkin suhteellista. Kun tuotantolaitoksen investointiin on kulutettu hyvin suuri määrä rahaa ja resursseja, voi säätöjen tekeminen prosesseihin tuntua näpertelyltä. Koska kyseessä on kuitenkin jatkuva säästö, asiaan pätee sama kuin kaikkeen säästämiseen: mitä aikaisemmin aloitetaan, sitä enemmän säästetään. Jonkin ajan päästä ero on jo helposti huomattava.
Järjestelmät ja ihmiset muodostavat toimivan kokonaisuuden
Mennee vielä jonkin aikaa siihen, että automaattisesti ohjautuva auto päihittää kuljettajan kaikissa tilanteissa. Sama pitää paikkansa teollisten prosessien ohjauksessa. Tällä hetkellä kilpailussa pärjäävät parhaiten ne, joilla on kokenut tuotantotiimi, joka osaa antaa oikeat ohjauskäskyt, sekä hyvin toimiva automatiikka, joka toteuttaa annetut käskyt. Tämä on myös edellytys, kun aiotaan yhdistää tulevaisuuden tekoälysovellutukset onnistuneesti prosessin ohjaukseen.
Prosessin ohjauksessa on monta tasoa. Myös alimman tason, kuten automaation perussäätöjen, on oltava kunnossa, jotta ne pystyvät toteuttamaan pyydetyt ohjaukset optimaalisella tavalla. Toisaalta jonkun on valvottava ja ymmärrettävä mitä tehdään ja miksi. Ohjelmistot, mukaan lukien tekoälyä hyödyntävät sovellukset, toimivat parhaiten ammattilaisen tukena ja valvonnassa. Jos kaikki ihmiset ohjauksen toteutuksessa ja valvonnassa korvataan, voidaan joutua tilanteeseen, jossa yllättäviin tapahtumiin ei olla todellisuudessa hyvin valmistauduttu.
Toinen mahdollinen vaara on se, että liiketoiminnan kannalta tärkeitä asioita ei mitata, ja jotkin ongelmat jäävät jopa huomaamatta. Tällöin voidaan hävitä vertailussa kilpailijaan tehokkuudessa joka hetki.
Kontrollin tunteen menettämistä käyttöhenkilöstön parissa ei pidä myöskään väheksyä, koska se johtaa oman osaamis-ja innovaatiopääoman menettämiseen. Erilaisia ohjearvolaskentoja toteuttaessamme olemme havainneet, että niiden on oltava käyttäjien näkökulmasta erittäin luotettavia. Muutama isompi erehdys johtaa helposti epäilykseen ja ohjearvojen käyttämättömyyteen ja sitä kautta paluuseen vanhoihin käytäntöihin. Tällöin menetetään tavoitettavissa ollut hyöty.
Sopivien tunnuslukumittareiden luominen ja niiden helppo seuraaminen on tärkeää. Tällöin voidaan havaita kehittyminen ja toisaalta puuttua nopeammin mahdollisesti alkamassa oleviin ongelmiin.
Hyötyjen mittaaminen on avain hyviin päätöksiin
Voi tuntua yllättävältä, että monissa tuotantoprosesseissa on selkeästi optimoinnin avulla parannettavaa. Pelkästään kiire tai osaamisen ja sopivien työkalujen puute ei kuitenkaan ole ainoa syy tähän. Hyötyjen mittaaminen ei usein ole helppoa eivätkä valmisohjelmistot tee sitä välttämättä järkevällä tavalla.
Optimoinnin hyöty tulee olla selkeästi mitattavissa esimerkiksi laadullisena parantumisena tai saavutettujen kustannussäästöjen muodossa. Samoin kytkös toimintaan on oltava olemassa, eli miten ja millä toimenpiteillä erilaisissa tilanteissa ohjaamisessa päästään optimitilanteeseen. Tässä voidaan hyödyntää tietoa aiemmista vastaavista tilanteista tuottamalla informaatiota käyttäjälle päätöksenteon tueksi.
Varaa rahaa säästämiseen, budjetoi investointivaraa tehokkuuteen
Tuotantolaitoksissa joudutaan miettimään investointeja usein pitkään ja toisaalta joskus tekemään kipeitäkin päätöksiä tehokkuuden lisäämiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että tunnistetaan selkeästi mahdollisuudet jo olemassa olevan kapasiteetin avulla saavutettaviin säästöihin ja budjetoidaan varoja tähän.
Käytössä olevan järjestelmän optimointiprosessi on usein nopeimpia tapoja saavuttaa säästöjä. Takaisinmaksuajat projekteille ovat monesti vuosien sijaan kuukausia. Tämän vuoksi on järkevää varata asialle rahaa budjettiin vähintään perusselvitysten verran, koska muuten nopeasti tarjolla olevat säästöt lykkääntyvät helposti jopa tilikausien verran.
Kirjoittaja on toiminut teollisuuden prosessien tehokkuuden kehittämisen parissa kolmella vuosikymmenellä.
Heikki Peltonen toimii Vipetec Oy:n toimitusjohtajana, heikki.peltonen@vipetec.fi.